Seuraava SMC Live! lähestyy kovaa vauhtia. Kävimme tapaamassa Ravintola La Barren lavan 11.4. viimeisenä valtaavaa joensuulaislähtöistä, mutta ympäri Suomea levittäytynyttä hardcorepumppu Distralia. Paikalla bändistä olivat Juksa ja Mikko.
Keitä olette, ja mikä on bändinne sanoma?
Mikko: Mie oon Mikko Jormakka, ja mie oon Distralissa
basistina ja toisena laulajana.
Juksa: Mie oon Juksa, Palviaisen Juksa, ja mie oon
rumpalina. Siis Distralissa, samassa bändissä.
Mikko: Bändin sanoma.. niin kuin muutkin HC-bändit,
yritetään tarkkailla tätä aikaa missä eletään ja tuoda siitä epäkohtia ja
ongelmia esiin. Yritetään sanoa niihin myös, jos mahollista, niin jonkinsortin
kantakin, että voiko sen hoitaa paremmin vai ei, harvoin voi.
Mitkä ovat historianne tärkeimmät koho- ja käännekohdat?
Mikko: Oiskohan se ollut se Rokit sillon?
Juksa: Se ei ollu vielä Rokitti sillon, kun se oli… Mikä
helvetti se oli? Rockbirds! 2007 tai 2006, en muista.
Mikko: Se oli kuitenkin semmonen bändiskaba, mihin
lähetettiin demo, ja oliko se sitten yleisöäänestyksen myötä?
Juksa: Joo, yleisöäänestyksen kautta netistä, ja sitä
soitettiin OiFm:llä. Siihen valittiin viisi bändiä, jotka studiossa äänittivät.
Eikun siinä oli vielä keikkakin. Sit siitä karsiutu viisi, ja ne pääsi studioon
äänittämään demot, sit oli yleisöäänestys, jonka voittaja pääs levyttämään
tonne Pilfinkille ylämyllylle, tonne Pilfink Recordsille. Siinä tuli tuo eka
levy Orders Overload. 2007 julkastiin, oisko ollu kevväällä. Se ei ollu vielä
siinä, että pääs Ilosaarirokkiin, mut seuraavana vuonna tuli se palkinto, että
oltii Töminässä, 2008.
Mikko: Sillon mie en ollu siinä vielä mukana, mut sillon
siinä oli Juksa ja Simo..
Juksa: Simo, Andy ja Samu, siis siinä levyn tekemisen
aikaan, mutta sitten Andy lähti pois
bändistä sen jälkeen Make soitti siellä töminässä. Tais olla Maken joku kolmas
keikka ehkä.. Sitten oli tietysti rundi 2010, se oli Venäjälle. Sit Samu lähti
2011 ja Mikko tuli viikko siitä sit bändiin.
Mikko: Sillon meillä oli suunnitteilla se Eurotour. Eli alun
perin siinä oli, kaks ja puol viikkoa ja montako keikkaa, kakstoistako se oli? Ja
päälle 6000 kilsaa.
Juksa: 6700 muistaakseni ajettiin.
Mikko: Se oli ihan naurettava se alkuperäinen suunnitelma.
Niistä sitten karsiutui varmaan puolet pois. Soitettiinkohan me kuus sitten...
Juksa: Promoottorit aina ryssi niitä keikkoja jokapuolella,
varsinkin Puolassa.
Mikko: Siitä vähän eteenpäin, 2013, tehtiin se
omakustanne, Prospective Outcome, ja demoja ollaan tehty siinä välissä, vaikka
hyrymykket. Viimesin hieno juttu oli, kun päästiin korkkaamaan tuo
Ilosaarirockin Töminä viime kesänä. Se oli siistii.
Miltä tuntui startata viime kesän Ilosaarirock?
Mikko: Se oli ihan sika hauskaa, kun tuntu että pääs
vihdoinkin semmoselle festarikeikalle, ja näki millasta se on bändinä olla
siellä, kun niin monena vuonna oon ollu just Ilosaarirockissa vapaaehtoisena,
siellä on aina ollu sillein töissä, ja nyt siinne pääs sillein artistina kattomaan,
että millasta se on siitä näkökulmasta, joten oli mielettömän hauskaa.
Juksa: Oliskohan se ollu kevväällä, vuos sitten suunnilleen,
kysy meitä sinne, että ollaanko innokkaita lähtemään tonne. Ei siinä paljoo
tarvinnu miettii. Mie vastasin sille suorilta, kysymättä muilta, että soppiiko.
Mikko: Sit Juksa vaan laitto meille tekstiviestit, että
oltas menossa Töminään, että onhan se jo ok, kun jo lupasi.
Juksa: Ja hauskaa oli, kun onhan se Ilosaarirock lähinnä
sydäntä, niin totta kai, ihan huippuahan se oli.
Mitä eroa on soittaa metalli- ja punk-yleisölle?
Juksa: No minun mielestä ainaki punkyleisö liikkuu vähän
enemmän siellä ja hakee sitä fiilistä. Ja metallin porukka on sellasta, että ne
taas kuuntelee sitä soittamista ja niitä biisejä, siinä missä punkki heiluu
kännissä menemään silleen ja tälleen. Sama se, mikä keikka on, molempia
tyyppejä löytyy joka kerta.
Mikko: Se on ollut mukava huomata, ettei ole koskaan tullut
sellaista musiikkipoliisia vastaan, joka vain katsoo nyrpeenä meitä, ettei
tommosta sekasotkua saa soittaa. Onhan se aika monimuotonen tuo meidän
musiikki. Ei mee lokeroon suoraan ekana.
Juska: Oltiinhan me siellä Eurotourilla sellasessa kokonaan
metallitapahtumassa.
Mikko: Nocturnal Arts oli siellä Slovakiassa, se oli joku
enemmän tämmönen black metal-tapahtuma, pikkufestari. Siellä se yleisö oli huomattavasti.
metallipainotteisempaa. Ne just kuunteli. Kaikki ne viis ihmistä jotka suostu
jäämään, kuuntelikin sitten loppuun asti. Olivat jälkeenpäin tosi mielissään
keikasta ja kiittelivät kovasti, että hyvä keikka. Ne kaikki viis.
Miten näette hardcoren aseman raskaampaan musiikkiin verrattuna?
Juksa: HC tuntuu kokoajan nostavan päätänsä. Hc bändejä tullee
kokoajan lisää ja keikkoja on enemmän. Metalli on taas niin suosittua, ettei se
tästä maasta lähe ikinä kulumallakaan pois. Metallilla taas on paljon
ylitarjotaa HC:seen verrattuna, ja suoraviivaiselle HC:lle tuskin löytää joka
viikonloppu kuulijakuntaa omasta kaupungista, toisin kun metallista. Sille
lyötyy aina kuulijakuntaa, kuhan esiintyjissä on vaihtuvuutta.
Mikko: HC:ssä on tietynlainen kehittyminen tapahtunu, se on
muuttunut paljon monimuotoisemmaks. Ihan kun metallillekkin kävi aikana.
Juksa: Tulee HC:llekin näitä alalajeja. Mekin tituleerataan
itteemme melodiseksi HC:ksi. Se melodisuus tulee siinä, että on se halu tuoda
niitä musiikin eri tasoja siihen. Simo ja Make osaisivat vastata paremmin
tähän. Myöhän ei biisejä tehä Mikon kanssa. Mikko tekee sanoja kyllä, mutta
muuten me keskitytään siihen sovittamispuoleen. Ollaan siitä sovittajaimmeisiä,
kun taas biisit tulee just Simolta ja Makelta.
Mistä johtuu suosionne Itä-Euroopassa ja Venäjällä?
Mikko: Distral on niin helppo lausua itäeurooppalaisen ja
venäläisen suuhun.
Juksa: Kyllähän yllähän se yllätti siellä rundilla, että ne
ties meidän biisien nimiä ja ties ylipäätään meidät. Se oli sillain, et ”mitä vittuu”, ei Suomessa
kukaan tiiä meitä, Joensuussa ehkä muutama. Kai ne on ne ihmiset siellä
semmosia, että punkki-hc -systeemi kiinnostaa. En tiiä. Enkä ees muista muutenkaan,
kun olin aikamoisessa hutikassa siellä. Mutta itse kysymys... En tiedä.
Mikko: Kai me ollaan vaa niin kommeita.
Juksa: Nii, luultavasti siitä.
Mitä on vielä tulossa yhtyeeltä tulevaisuudessa?
Mikko: Ollaan varmaan puoli vuotta uusia biisejä reenailtu ja
nyt sit niitä nauhottelemmaan.
Juksa: Studion uumeniin.
Mikko: Nii, tissiä läpsyttelemmään. Se mitä teemme uudella
matskulla, jää yllätykseksi.
Ja lopuksi terveiset ihmisille, miksi kannattaa tulla seuraavaan SMC Liveen!
Mikko: Saa kaljaa halvalla, ja kohtuullisia
live-esiintymistä. En tiiä kahdesta muusta bändistä, mut innolla ootan, mitä
sieltä on tulossa. Uskon, kuten monet illat olen La Barressa viettänyt, siellä
tulee olemaan hyvin viihtyisää hyvä ilmapiiri, ja olettaisin, että olisi keväinen
fiilis. Lupausta ilmassa.
Juksa: Äkästä meininkiä on tulossa. Siksi varmasti kannattaa tulla, että ehkä
saattaa tulla ennenkuulumatonta materiaalia, jota ei olla soitettu millään
keikalla. Barre on aina hyvä mesta, ja erittäin komeita miehiä!
Distralin nettisivut
Distral Bandcampissa
Distral Facebookissa
- Petja Haimila & Ville Karvinen / Susiraja Metal Club ry:n hallituksen jäsenet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti